Hevosalalla on Suomessa pitkä historia. Hevosta käytettiin apuna kaikissa maatalouden töissä ja metsätöissä se oli välttämätön apulainen. Hevosvetoiset ajurit edelsivät kaupungeissa takseja ja jopa raitiovaunuja ajettiin hevosvetoisesti 1890-luvulla. Hevosten määrä oli korkeimmillaan 1940-luvulla sotien jälkeen, jolloin hevosia löytyi Suomesta lähes 410 000.
1950-luvulla määrä alkoi laskea nopeasti maatalouden koneistuessa. 1980-luvun vaihteeseen mennessä määrä oli romahtanut alle kymmenykseen huippuvuosista. Viimeiset kolme vuosikymmentä hevosala on kuitenkin kasvanut tasaisesti raviurheilun ja ratsastusharrastuksen yleistymisen myötä. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana hevosten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa ja ala on muuttunut yritysmäisempään suuntaan. Tällä hetkellä Suomen hevosmäärä on noin 75 000 ja varsoja syntyy vuosittain reilu 4000. Hevosia myös tuodaan vuosittain ulkomailta noin 2000 yksilön verran.
Hevostalleja on kaikkiaan noin 16 000, joista arviolta reilu 3000 harjoittaa yritystoimintaa. Hevosala työllistää suoraan noin 15 000 henkilöä ja sen taloudellinen vaikutus näkyy monilla muilla sektoreilla kuten maataloudessa ja kaupan alalla. Harrastusten kautta hevoset vaikuttavat jopa puolen miljoonan suomalaisen elämään. Varsinkin aikuisten ratsastusharrastus on kasvanut viime vuosien aikana, moni on löytänyt lapsuuden harrastuksen uudelleen.
Hevosalan pääasialliset toimintamuodot ovat kasvatustoiminta, raviurheilu, ratsastustoiminta sekä hevosten hoitopaikkojen vuokraus. Kasvusuunnassa ovat erikoistuneemmat palvelut kuten elämykselliset matkailupalvelut sekä terapeuttiset ja hyvinvointiin keskittyvät palvelut. Vaikka hevostalleja perustetaan paljon nykyään asutuskeskusten lähelle, vaikuttaa hevosala suoraan maaseudun elinvoimaisuuteen rehutuotannon muodossa
Vaikka hevosalalle on tullut paljon uusia nuoria yrittäjiä, on sukupolvenvaihdos ajankohtainen lähitulevaisuudessa monelle yritykselle. Hevoskasvattajien keski-ikä on tällä hetkellä 52 vuotta ja ratsastus- ja ravitalleilla 44 vuotta. Uhkana onkin että alan kasvu pysähtyy, jos toimintansa lopettavien yritysten tilalle ei saada uusia nuoria yrittäjiä. Aktiivinen harrastajapohja on tässä avainasia, nuorten harrastajien joukosta löytyvät tulevaisuuden hevosyrittäjät.
Hevosala on tällä hetkellä kasvussa taloustaantumasta huolimatta mutta kasvun jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikka alan yhteistyötä on saatu viime vuosina tiivistettyä järjestöjen ja organisaatioiden välillä, hevosalan ongelmana on kuitenkin yhteistyön vähyys tallien välillä ja tietty harrastuneisuus yritysten pyörittämisessä. Hevosalan yritys perustetaan usein ilman tarkkaa harkintaa ja liiketoiminta-suunnitelmaa, yrityksen pyörittäminen vaatii kuitenkin myös liiketalouden osaamista. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse vaan asiantuntijoiden kuten kirjanpitäjien ja yritysneuvojien palveluja kannattaa hyödyntää.
Myös asiakkaiden vaatimukset ovat koventuneet, aikuisasiakkaat osaavat vaatia palvelua ja viihtyisiä puitteita. Internet on mahdollistanut uudenlaisen markkinoinnin ja yhteydenpidon asiakkaisiin mutta verkon välityksellä myös huonot kokemukset yrityksestä leviävät tehokkaasti. Tietokonetaidot ovat muutenkin nykyään tärkeät hevostallin pyörittämisessä aivan kuten minkä tahansa muun yrityksen.
Hevosalalla käytetään myös paljon harmaata työvoimaa, osittain rahapulan vuoksi ja osittain koska yrityksiltä yksinkertaisesti puuttuu tietoa työllistämistavoista ja sen kustannuksista. Hevosalan työ on fyysisesti raskasta ja vastuullista ja palkkataso on matala. Pätevän ja luotettavan työntekijän löytäminen tuokin oman haasteensa ja usein yrittäjä tekeekin itse sinnikkäästi pitkää päivää lomia pitämättä, mikä voi pidemmän päälle johtaa uupumukseen. Ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa kannattaisi kuitenkin huomioida kustannusten ohella myös mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiseen ja liikevaihdon kasvattamiseen.
Alalle haasteita tuovat myös tiukentuvat ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvät määräykset. Muuttuva lainsäädäntö vaatii yrittäjiltä tarkempaa tietämystä ja määräykset voivat aiheuttaa monille talleille investointitarpeita.
Työllistävä Hevonen –hanke pyrki löytämään ratkaisuja moniin hevosalan ongelmiin.
Hanke pyrki edistämään hevostallien työllistämismahdollisuuksia Keski-Suomen alueella informoimalla hevostalleja erilaisista työllistämisvaihtoehdoista, auttamalla sopivan työntekijän löytämisessä ja työllistämisen paperihommissa sekä edistämällä alueen tallien yhteistyötä.
Vaikka hankkeen toiminta-aika oli rajoitettu ja toiminta-alue rajattu Keski-Suomen alueelle, oli hankkeen tärkeänä tavoitteena saada luotua alalle hyviä, pysyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa kaikkialla Suomessa ja jotka jäävät elämään myös hankkeen jälkeen.
Yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista oli Hevospalveluosuuskunnan perustaminen, joka ei kuitenkaan ehtinyt toteutua hankkeen toiminta-aikana. Hevospalveluosuuskunnan tarkoituksena on olla asiantuntevien hevosalan työntekijöiden pyörittämä yritys, jonka kautta alan yritykset voivat joustavasti saada tilapäistä työvoimaa.
Tarkempaa tietoa hevosalan näkymistä löydät Hämeen Ammattikorkeakoulun kokoamasta Katsaus hevosalan yritystoimintaan-raportista.
Hyödyllistä tietoa löydät myös seuraavista linkeistä:
Hevosalan osaamiskeskus Hippolis
Hevosyrittaja.fi – Hevosyritys huippukuntoon hanke
