Hevosalan yrittäjät kuuluvat yleensä joko MYEL- tai YEL –vakuutuksen piiriin riippuen toiminnan maatilasidonnaisuudesta ja laajuudesta. MYEL-vakuutetuilla yrittäjillä, jotka kuuluvat maatalouden tuloverolain piiriin, on maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukainen oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun sekä mahdollisuus saada maksullista lomituspalvelua. Muut kuin MYEL-vakuutetut hevostilat joutuvat järjestämään ja maksamaan itse hankkimansa lomituspalvelut.
Jotta yrittäjällä olisi oikeus vuosilomaan hänen täytyy olla päätoiminen maataloudenharjoittaja, jolla on vähintään neljä kotieläinyksikköä. Hevostiloilla kolme hevosta vastaa yhtä kotieläinyksikköä, yhteensä hevosia vaaditaan siis 12 kappaletta. Vuosilomaa voi vuoden aikana saada 26 päivää.
Sijaisapuun ovat oikeutettuja kaikki MYEL-vakuutetut, jotka työskentelevät tilalla säännöllisesti. Maksullista sijaisapua voidaan myöntää silloin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoitamaan työtään väliaikaisesti esim. sairauden tai tapaturman vuoksi. Vuosilomaan oikeutetut yrittäjät voivat lisäksi saada tuettua maksullista lomitusta yhteensä 120 tuntia vuodessa. Maksullista lomittaja-apua voi käyttää kaikkina viikonpäivinä esimerkiksi kiireapuna.
Lomituksen järjestämisen päävastuu kuuluu Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (Mela), paikallisesti lomitusta hallinnoivat yksittäiset kunnat tai useamman kunnan alueella toimivat paikallisyksiköt. Keski-Suomessa lomituksesta vastaavat Keuruun (Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia, Muurame, Petäjävesi), Karstulan (Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, 2011 alkaen myös Kannonkoski, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari), Hankasalmen (Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Äänekoski) sekä Sysmän (Joutsa, Kuhmoinen Luhanka, Toivakka) paikallisyksiköt.
Kunnalla voi olla palkattuna omia lomittajia tai se voi ostaa lomituspalveluja lomitusyrityksiltä. Maatalousyrittäjä voi hankkia lomittajan myös itse, jolloin kunnalta haetaan korvausta lomittajan palkkaamiseen. Itsejärjestettävästä lomituksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen paikallisyksikölle. Maatalousyrittäjä voi hankkia lomittajan lomituspalveluja tuottavasta yrityksestä, käyttää itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivaa lomittajaa tai solmia työsuhteen lomittajan kanssa.
Itsejärjestetty lomitus lisää joustavuutta, koska maatalousyrittäjä voi pitää lomansa silloin, kun hänelle parhaiten sopii. Yrittäjä on kuitenkin itse vastuussa sopivan lomittajan löytämisestä ja kaikista lomittajaan liittyvistä kuluista ja velvoitteista. Lomituspalvelun ostaminen lomitusyritykseltä onkin usein parempi vaihtoehto kuin lomittajan palkkaaminen työsuhteeseen, koska tällöin vältytään työnantajavelvoitteilta.
Keski-Suomessa lomituspalvelujen saatavuutta tulee lähitulevaisuudessa parantamaan perusteilla oleva hevospalveluosuuskunta. Hevosalan ammattilaisista koostuvan osuuskunnan kautta on tarkoitus tarjota joustavasti tilapäisapua kaikille alueen hevostalleille.
Lomitusoikeus laajenee
Nykyinen 12 hevosen vaatimus lomitusoikeudelle perustuu 1970-luvulla tehtyihin määrityksiin eri eläinlajien vaatimasta työmäärästä. Hevosten osalta työn kuormittavuus on kasvanut hevoskannan muuttuessa työhevosista harrastehevosiksi, jotka vaativat enemmän hoitoa.
Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on tällä hetkellä lainmuutos, joka hyväksyttäessään toisi lomitusoikeuden myös pienempien hevostilojen ulottuville. Uuden lain mukaan kaksi hevosta muodostaa yhden kotieläinyksikön, jolloin jatkossa vuosiloman saamiseen riittää kahdeksan hevosta. Lakimuutosesitys on tarkoitus käsitellä talousarvioesityksen yhteydessä, jolloin lait tulisivat voimaan 1.1.2011 alkaen.
Lisäys 14.12.2010
Uusi maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki on nyt hyväksytty eduskunnassa ja muutokset astuvat voimaan vuoden 2011 alussa. Lisätietoa Hippoliksen sivuilta.
