Kirjoittanut tyollistavahevonen | joulukuu 14, 2010

Lomitusinfotilaisuudesta raporttia

Killerin perinneravintolassa järjestettiin maanantaina aamupäivällä infotilaisuus hevostilojen lomituspalveluista. Kova pakkanen verotti valitettavasti osallistujamäärää mutta pienelläkin porukalla keskustelu oli vilkasta ja tilaisuuden anti oli mielenkiintoista kaikille osapuolille.

Infotilaisuuden aluksi lomituspäällikkö Arja Kolu kertoi Keuruun lomituspalveluyksikön toiminnasta ja organisaatiosta. Keuruun paikallisyksikön toimialue kattaa Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Multian, Mänttä-Vilppulan ja Petäjäveden kunnat. Yksikön palvelun piirissä on noin 350 maatalousyrittäjää ja 250 maatilaa. Viidenkymmenen vakituisen lomittajan ohella yksikkö työllistää myös kahdeksan määrä-aikaista lomittajaa sekä yli sata lyhytaikaista lomittajaa, jotka tekevät yleensä yksittäisiä lomituskeikkoja.

Lisäksi yhteistyötä tehdään yksityisten lomituspalveluyrittäjien kanssa, jotka tuovat toimintaan joustavuutta erityisesti lomien ruuhkautuessa tai silloin jos vakituinen lomittaja joutuu jostain syystä perumaan. Lomitusyksikön kannalta ihannetilanne olisikin, jos yrittäjät käyttäisivät vuosilomapäiviään tasaisesti ympäri vuoden. Yrittäjä voi pitää lomapäivän vaikka joka toinen viikko, kunhan asiasta sovitaan lomitusyksikön kanssa.

Lomitusoikeus ja uusi lomituspalvelulaki

Seuraavaksi käsiteltiin lomitusoikeutta yleisellä tasolla ja vuoden 2011 alussa voimaan tulevan uuden lain tuomia muutoksia. Ollakseen oikeutettu 26 päivän vuosilomaan hevosyrittäjän on oltava MYEL-vakuutettu päätoiminen maataloudenharjoittaja, jonka toiminta kuuluu maatalouden tuloverolain piiriin ja jolla on peltoa vähintään 5 hehtaaria tai metsää 50-100 hehtaaria kunnasta riippuen. Päätoimiseksi lasketaan yritystoiminta, josta vähintään 50 % on maataloustoimintaa. Lisäksi tilalla täytyy olla vähintään neljä kotieläinyksikköä. Uuden lain myötä tämä tarkoittaa kahdeksaa hevosta aiemman kahdentoista sijasta. Lakimuutos laajentaakin lomitusoikeuden saatavuutta hevosyrittäjien keskuudessa.

Lisää lomituksen perusedellytyksistä ja lomituksen eri muodoista (vuosiloma, sijaisapu, tuettu maksullinen lomitus ja täysin maksullinen lomitus) voi lukea joko Melan sivuilta tai blogissa aikaisemmin julkaistusta Hevostilojen lomitusoikeus-artikkelista.

Arja Kolu kertoi, että uutta hevosalan yritystä perustettaessa olisi tärkeää alusta saakka päästä MYELin ja maatalouden tuloverotuksen piiriin, vaikka lomitukseen oikeuttava hevosmäärä ei siinä vaiheessa ylittyisikään, koska myöhemmin asiaa on hankala muuttaa. Hankaluutta asiaan tuo myös alueellisten verotoimistojen vaihtelevat tulkinnat siitä millainen hevostoiminta lasketaan maataloustoiminnaksi.

Lomittajien työstä Kolu kertoi työhön sisältyvän vain maatilan välttämättömät päivittäiset työt, lomittaja ei siis voi liikuttaa hevosia ajamalla tai ratsastamalla. Lomittaja tekee myös vain sen osuuden työstä, mikä kuuluu lomitettavalle henkilölle. Työtehtäviä voi kuitenkin vaihtaa toisen työntekijän kanssa, kunhan työn osuus pysyy samana. Lomittajan työhön eivät kuulu metsätyöt, rakennustyöt tai yrittäjän muihin elinkeinoihin liittyvät työt. Yrittäjillä on velvollisuus opastaa lomittaja tehtäviinsä ja huolehtia työturvallisuudesta sekä rehujen ja tarvikkeiden saatavuudesta. Yrittäjän on myös kerrottava lomittajalle, miten hänet tavoittaa loman aikana odottamattomien tilanteiden varalta.

Lomituksen tyypillisistä ongelmista Kolu mainitsee sellaiset karjatilat, joissa on myös yksittäisiä hevosia. Karjatiloihin keskittyneillä lomittajalla ei usein ole hevosenkäsittelytaitoja ja hevosia saatetaan jopa pelätä. Tähän ongelmaan Keuruun lomitusyksikkö aikoo pureutua ensi vuonna järjestettävällä koulutuksella, jossa karjalomittajille opetetaan hevosten peruskäsittelytaitoja. Hevoslomittajien saatavuutta erityisesti syrjäisemmille paikoille taas vaikeuttaa se, että lomittajilla itsellään on usein myös omia hevosia hoidettavana.

Arja Kolun päätettyä oman esityksensä oli yrittäjä Anne Korpisen vuoro kertoa omasta toiminnastaan. Korpinen kertoi tarjoavansa palvelua pääasiassa noin 50 km säteellä Vihtavuoresta mutta pidempien työkeikkojen yhteydessä matkat voivat olla pidempiäkin. Korpinen kertoi myös koulutus- ja työkokemuksestaan, johon kuuluu Laukaan ja Hankasalmen kuntien lomittajana toimiminen. Yhteistyö Hankasalmen lomitusyksikön kanssa jatkuukin myös yksityisyrittäjänä. Lisätietoa Anne Korpinen Ky:stä yrityksen kotisivuilta tai blogissa julkaistusta esittelystä.

Lomittajan vaitiolovelvollisuus ja eläinsuojeluasiat

Virallisen ohjelman päätyttyä osallistujien kesken syntyi vilkasta keskustelua. Keskustelua herätti erityisesti lomittajien aseman luottamuksellisuus suhteessa heidän velvollisuuteensa ilmoittaa mahdollisista eläinsuojelurikkomuksista. Arja Kolu totesi, että eläinsuojelulaki menee aina lomituspalvelulain ja vaitiolovelvollisuuden ohi ja lomittajalla on eettinen ja moraalinen velvollisuus tehdä ilmoitus kohtaamistaan rikkomuksista. Ongelmallista kuitenkin on, että joissain tapauksissa lomittaja voi kokea olonsa uhatuksi rikkomuksiin puuttuessaan ja kaikissa tapauksissa ilmoitus ei johda seuraamuksiin yrittäjälle. Epäselvissä tilanteissa lomittaja voi kääntyä esimiehensä puoleen ja keskustella hänen kanssaan luottamuksellisesti. Myös työturvallisuusrikkomuksista lomittajan on ilmoitettava välittömästi.

Vaitiolovelvollisuuteen liittyen tuli myös esille, että joissain tilanteissa lomittajan käyttöä vältellään siksi, että heidän kautta pelätään vuotavan yrityssalaisuuksia. Yksityisasioiden leviäminen lomittajan kautta on aiheellinen huoli ja vaitiolovelvollisuuden laajuus onkin epäselvä myös monille lomittajille. Maatalouslomittajan vaitiolovelvollisuuden toteutumista onkin hiljattain tutkittu Savonia-ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa valmistuneessa opinnäytetyössä. Osana Terhi Niskasen ja Joakim Pitkälän Haapaveden ja Iisalmen lomituspalveluyksiköille tekemää työtä “Vaitiolovelvollisuus maatalouslomittajien työssä” on laadittu opas maatalouslomittajille vaitiolovelvollisuuteen liittyvistä asioista. Tutkimukseen ja oppaaseen voitte tutustua ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.

Keuruun paikallisyksikön yhteystiedot:

Keuruun kaupunki
Lomituspalvelut
Multiantie 5
42700 KEURUU
Puhelinvaihde 0207 738738
Fax 014-771872
Sähköposti: etunimi.sukunimi@keuruu.fi


Kategoriat

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.