Tähän loppuartikkeliin on koottu linkkejä blogissa reilun puolen vuoden aikana julkaistuun sisältöön.

Työllistymistavat:

Työllistävä Hevonen -hankkeen päätavoite oli nimensä mukaisesti edistää hevosalan työllistävyyttä tukemalla sekä hevosalan yrittäjiä sopivan työntekijän löytämisessä ja työllistämiseen liittyvissä paperihommissa että alasta kiinnostuneita työnhakijoita sopivan työ(harjoittelu)paikan löytämisessä.

Tuetun työllistämisen muodoissa keskityttiin erityisesti oppisopimuspaikkoihin, joista blogissa kerrottiin sekä työnantajan että opiskelijan kannalta. Myös oppisopimuksen kustannuksista ja siihen saatavilla olevasta palkkatuesta kerrottiin omassa artikkelissaan.

Blogissa julkaistiin myös artikkeli, jossa kerrottiin työharjoittelun/ työelämävalmennuksen käyttämisestä matalan kynnyksen väylänä hevosalalle. Lisäksi blogissa kerrottiin hankkeen kautta työharjoittelusopimuksella ja oppisopimuksella työllistyneiden henkilöiden tarinat.

Työsuhdeasioihin liittyen blogissa kirjoitettiin työsopimuksen tekemisestä ja kannustettiin myös pieniä yrityksiä hyödyntämään tilitoimiston apua talousasioiden hoidossa.

Lisäksi blogissa julkaistiin lista niistä henkilöistä, joihin hevosalasta kiinnostuneet työnhakijat ja työvoimaa vailla olevat yrittäjät voivat ottaa yhteyttä hankkeen päätyttyä.

Blogin sivupalkkiin koottiin linkkejä hevosalan työehtosopimukseen, työsopimusmalliin, työtodistus-ohjeisiin sekä tietoihin työnantajamaksuista.

Hevospalveluosuuskunta:

Hankkeen merkittävänä tavoitteena oli pitkän aikaa Hevospalveluosuuskunnan perustaminen Keski-Suomeen. Tavoite ei kovasta työstä huolimatta ehtinyt tänä vuonna toteutua mutta osuuskunta on yhä tarkoitus perustaa vuoden 2011 alkupuolella.

Osuuskuntatavoitteeseen liittyen blogissa kirjoitettiin Hanna Levälahden opinnäytetyönään laatimasta Hevospalveluosuuskunnan liiketoimintasuunnitelmasta, tuleville osuuskunnan jäsenille järjestetystä koulutuksesta sekä kainuulaisen Tallipiika-yrittäjän luentotilaisuudesta, jossa hän kertoi omista kokemuksistaan osuuskuntatoiminnassa.

Hankkeen yhteistyökumppanit:

Hankkeen toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman talliyrittäjiä, joiden kanssa projektityöntekijä Jaana Strömberg teki tiivistä yhteistyötä. Blogissa julkaistiin lista yhteistyötalleista, jonka lisäksi osasta talleista julkaistiin myös tarkempia esittelyitä.

Lisäksi blogissa esiteltiin myös laukaalaisen Anne Korpisen yritys, tarjoaahan yritys palveluitaan talliyrittäjille samalla periaatteella kuin Hevospalveluosuuskunnallakin on tavoitteena.

Toki blogissa julkaistiin myös esittely sen toteuttajasta Keski-Suomen Hevosjalostusliitto Ry:stä, jonka toiminnanjohtaja Sari Piirainen oli merkittävänä tukena hankkeen toteutukselle.

Hankkeen järjestämät tapahtumat:

Blogia käytettiin paljon tiedottamiseen hankkeen järjestämistä maksuttomista tapahtumista, muista tapahtumista joihin hanke osallistui sekä hankkeen päätoimijan Keski-Suomen Hevosjalostusliiton järjestämistä tapahtumista.

Hevospalveluosuuskunnan perustamiseen liittyen järjestettiin kolmiosainen osuuskunta-koulutus, jonka aikana paikalla vieraili myös Ylen Keski-Suomen alueuutisten kuvausryhmä sekä kainuulaisen Tallipiikana tunnetun yrittäjän Leena-Mari Kinnusen luento.

Marraskuussa oli vuorossa koko päivän mittainen luentopäivä hyötyliikunnasta teemalla “Liikettä mielelle ja kropalle” yhteistyössä TH-Valmennuksen Timo Haikaraisen kanssa.

Joulukuussa järjestettiin vielä infotilaisuus hevostilojen lomitukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista yhteistyössä Keuruun lomitustoimen kanssa.

Blogissa kerrottiin myös syyskuussa Jyväskylän Aalto-salilla järjestettyjen Mestareita & Kisällejä -päätösmarkkinoiden tunnelmista.

Hevosala:

Blogiin koottiin runsaasti tietoa hevosalasta kaikkien alasta kiinnostuneiden sekä hevosalan yrittäjien tai yrittäjiksi aikovien hyödynnettäväksi.

Kesällä julkaistiin artikkeli Kasvava hevosala – uhat ja mahdollisuudet, jossa kerrottiin hevosalan menneisyydestä ja tulevaisuudennäkymistä.

Elokuussa oli vuorossa Hevosyrittäjän hyvinvointi ja yrityksen menestyminen -niminen artikkeli, jossa kirjoitettiin henkilökohtaisen hyvinvoinnin merkityksestä yrityksen pitkäjänteiselle toiminnalle ja listattiin tahoja, joista yrittäjä voi saada tukea toiminnalleen.

Lokakuussa blogissa julkaistiin laaja tietopaketti, johon on koottu tietoa hevosalasta eri muodoissaan ja erilaisista koulutusmuodoista alalle.

Loppuvuodesta blogissa kirjoitettiin hevostilojen lomitusoikeudesta, joka laajenee lakimuutoksen myötä vuonna 2011 aiempaa pienempien hevostilojen saataville ja sekä hevostalliyrittäjien turvallisuusasioista, joiden huomioiminen on aina ajankohtaista.

Lopputervehdykset:

Hankkeen päättyessä blogissa julkaistiin vielä kiitokset kaikille hankkeen yhteistyökumppaneille ja projektityöntekijä Jaana Strömbergin henkilökohtainen lopputervehdys.

Kiitokset vielä kaikille lukijoille,
uudenvuodenterveisin blogin kirjoittaja Marika Ristonmaa!

Avun tarve ei kuitenkaan pääty hankkeen myötä.Tähän artikkeliin olemme koonneet sellaisten henkilöiden yhteystietoja, jotka voivat parhaiten alueellaan neuvoa työllistämisasioissa. Aluekohtaisten henkilöiden ohella työllistämisasioissa voi aina ottaa yhteyttä myös Työ- ja elinkeinotoimistoon.

Yhteistyön merkitystä ei kannata myöskään unohtaa. Työllistävä Hevonen –hankkeeseen osallistuneet talliyrittäjät ovat saaneet vajaan kahden vuoden aikana paljon tietoa ja käytännön kokemusta työllistämisasioista ja heihin voi ottaa yhteyttä vertaistukea tarvittaessa.

Lisäksi apuna voi käyttää tässä blogissa julkaistuja artikkeleita työsuhdeasioista ja erilaisista tuetun työllistämisen muodoista, jotka ovat tarkoitettu kaikille hevosalan yrittäjille ja hevosalasta kiinnostuneille ihmisille.

Karstula:

Karstulan kunnassa voitte jatkossa asioida kunnan työnsuunnittelija Kirsi Lavun kanssa.

Tervetuloa hevosten parista työtä etsivät ja hevostilojen omistajat asioimaan kanssani työharjoittelu/ palkkatukiasioissa ym. työllistämiseen liittyvissä asioissa.

Autan mielelläni:

-     Työpaikan/työharjoittelupaikan etsimisessä

-     Työntekijän/työharjoittelijan etsimisessä

-     Lomakkeiden täytössä

Kirsi Lavu
Työnsuunnittelija
Karstulan kunta
Puh. 044-4596620
kirsi.lavu@karstula.fi
www.karstula.fi

Muurame:

Muuramen kunnassa työllistämisasioissa voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimiston työnsuunnittelija/palveluohjaaja Katri Kaistoon.

Katri Kaisto
Työnsuunnittelija
Muuramen kunta
Puh. (014) 659 625
GSM 050 4015820
katri.kaisto@muurame.fi
www.muurame.fi

Uurainen:

Työllistävä Hevonen -hankkeen päättyessä Uuraisilla vastaavia asioita hoitaa jatkossa kunnan työnsuunnittelija, jonka työhuone sijaitsee Uuraisten kunnanvirastolla.

Ottakaa rohkeasti yhteydessä kaikissa työllistämiseen liittyvissä asioissa.

-     Neuvonta paperiasioissa

-     Työ- ja opiskeluohjaus

-     Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu ja oppisopimus

-     Palkkatuki

-     Harjoittelijoiden ja/tai harjoittelupaikkojen etsiminen

Arja Niinijärvi
Työnsuunnittelija
Uuraisten kunta
PL 20, 41231 Uurainen

Puh. 014 267 2664
Fax 014 267 2601
etunimi.sukunimi@uurainen.fi

www.uurainen.fi

Maalisuoralla asetelmat ovat yleensä sellaiset, että joko siellä juhlitaan tai sitten petytään. Hankkeessa asetelmat olivat sellaiset, että koska kova matkavauhti sopi meille, niin maalilinja ylitetään juhlavissa, mutta vähän haikeissakin merkeissä.

Palkintokehään tulisi kutsua suurimman työn tehneet yhteistyökumppanit eli hevostalliyrittäjät. Suuret kiitokset kuuluvat teille!

Ilman teidän ennakkoluulotonta asennettanne ja haluanne auttaa nuoria, ei olisi mahdollistunut kaikkiaan 56 eri mittaista ja eri tyyppistä työllistämistoimenpidettä talleilla. Te tarjositte mahdollisuuden kokeilla hevosalaa ohjatusti, sitouduitte työharjoitteluiden oppimistavoitteisiin ja monet teistä tarjosivat myös oppisopimuspaikan, määräaikaiseen työsuhteen tai jopa vakituisen työsuhteen hankkeen jäsenille. Mutta, mikä tärkeintä, olette hyvin tärkeitä ihmisiä jokaiselle nuorelle, erityisesti tässä vaiheessa, kun useat ovat vasta opettelemassa ensimmäistä kertaa työelämää.

Onkin ollut enemmän kuin ilahduttavaa tässä hankkeen loppuvaiheessa kuulla monen talliyrittäjän kertovan ylpeänä omasta tiimistään, työntekijöistään. Tämä on hyvin tärkeä asia oivaltaa, että jokaisessa tallissa työskentelevät henkilöt ovat vastuussa koko työpaikan hyvinvoinnista ja positiivisesta työilmapiiristä. Jokainen siellä työskentelevä kantaa oman kortensa kekoon työyhteisön hyvinvoinnin eteen. Tällainen positiivinen ylpeys omasta tiimistä voi jopa sysätä liikkeelle isommankin pallon, eli nostaisimme laajemminkin koko alan profiilia myönteisempään suuntaan. Hankkeessa onkin myös pyritty tuomaan hevosalaa tutummaksi viranomaisille, joten uskoisimme, että asiointi työllistämisviranomaisten kanssa on jatkossa alueellamme helpompaa.

Työllistävä Hevonen -hanke poistuu varikolle jäähdyttelemään ja vuoden vaihteessa riisutaan loputkin varusteet. Mutta yhden asian loppu on aina uuden asian alku, joten katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan .

Jaana Strömberg, Projektityöntekijä

Tässä vaiheessa kiitos on kuitenkin paikallaan kaikille teille, jotka olette olleet toiminnassa mukana!

Hanketta on toteutettu hyvin niukoilla resursseilla ja saavutetut tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman loistavia yhteistyökumppaneita. Tärkeimmässä osassa hankkeen menestyksekkäässä toteutuksessa ovatkin olleet talliyrittäjät, jotka ovat tehneet suuren työn opastaessaan nuoria heidän ensipolullaan työelämään.

Hankkeen loppuvaiheessa on pyritty toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat toimintaan osallistuneita yrittäjiä ja työntekijöitä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Merkittävin näistä on oppisopimus-koulutus, jonka avulla on saatu monia nuoria opiskelemaan hevosalaa käytännönläheisesti tai täydentämään keskenjäänyttä tutkintoa.

On myös tavoitteita, jotka eivät hankkeen aikana toteutuneet halutulla tavalla kuten hevospalveluosuuskunta, jonka perustaminen on monista hankkeesta riippumattomista syistä viivästynyt useaan kertaan. Osuuskunta-ideaa ei kuitenkaan ole hylätty ja ensi vuoden aikana hevospalveluosuuskunta toivottavasti perustetaan, vaikka ehkä vähän suunniteltua pienemmässä mittakaavassa.

Tärkeimmät tavoitteet on kuitenkin saavutettu ja sitäkin merkittävämpiä ovat yksittäisten hankkeeseen osallistuneiden ihmisten tarinat siitä, kuinka he ovat löytäneet uutta intoa elämäänsä hevosten kanssa toimimisesta!

Projektityöntekijä Jaana Strömberg on myös kirjoittanut oman lopputervehdyksensä blogin lukijoille.

Infotilaisuuden aluksi lomituspäällikkö Arja Kolu kertoi Keuruun lomituspalveluyksikön toiminnasta ja organisaatiosta. Keuruun paikallisyksikön toimialue kattaa Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Multian, Mänttä-Vilppulan ja Petäjäveden kunnat. Yksikön palvelun piirissä on noin 350 maatalousyrittäjää ja 250 maatilaa. Viidenkymmenen vakituisen lomittajan ohella yksikkö työllistää myös kahdeksan määrä-aikaista lomittajaa sekä yli sata lyhytaikaista lomittajaa, jotka tekevät yleensä yksittäisiä lomituskeikkoja.

Lisäksi yhteistyötä tehdään yksityisten lomituspalveluyrittäjien kanssa, jotka tuovat toimintaan joustavuutta erityisesti lomien ruuhkautuessa tai silloin jos vakituinen lomittaja joutuu jostain syystä perumaan. Lomitusyksikön kannalta ihannetilanne olisikin, jos yrittäjät käyttäisivät vuosilomapäiviään tasaisesti ympäri vuoden. Yrittäjä voi pitää lomapäivän vaikka joka toinen viikko, kunhan asiasta sovitaan lomitusyksikön kanssa.

Lomitusoikeus ja uusi lomituspalvelulaki

Seuraavaksi käsiteltiin lomitusoikeutta yleisellä tasolla ja vuoden 2011 alussa voimaan tulevan uuden lain tuomia muutoksia. Ollakseen oikeutettu 26 päivän vuosilomaan hevosyrittäjän on oltava MYEL-vakuutettu päätoiminen maataloudenharjoittaja, jonka toiminta kuuluu maatalouden tuloverolain piiriin ja jolla on peltoa vähintään 5 hehtaaria tai metsää 50-100 hehtaaria kunnasta riippuen. Päätoimiseksi lasketaan yritystoiminta, josta vähintään 50 % on maataloustoimintaa. Lisäksi tilalla täytyy olla vähintään neljä kotieläinyksikköä. Uuden lain myötä tämä tarkoittaa kahdeksaa hevosta aiemman kahdentoista sijasta. Lakimuutos laajentaakin lomitusoikeuden saatavuutta hevosyrittäjien keskuudessa.

Lisää lomituksen perusedellytyksistä ja lomituksen eri muodoista (vuosiloma, sijaisapu, tuettu maksullinen lomitus ja täysin maksullinen lomitus) voi lukea joko Melan sivuilta tai blogissa aikaisemmin julkaistusta Hevostilojen lomitusoikeus-artikkelista.

Arja Kolu kertoi, että uutta hevosalan yritystä perustettaessa olisi tärkeää alusta saakka päästä MYELin ja maatalouden tuloverotuksen piiriin, vaikka lomitukseen oikeuttava hevosmäärä ei siinä vaiheessa ylittyisikään, koska myöhemmin asiaa on hankala muuttaa. Hankaluutta asiaan tuo myös alueellisten verotoimistojen vaihtelevat tulkinnat siitä millainen hevostoiminta lasketaan maataloustoiminnaksi.

Lomittajien työstä Kolu kertoi työhön sisältyvän vain maatilan välttämättömät päivittäiset työt, lomittaja ei siis voi liikuttaa hevosia ajamalla tai ratsastamalla. Lomittaja tekee myös vain sen osuuden työstä, mikä kuuluu lomitettavalle henkilölle. Työtehtäviä voi kuitenkin vaihtaa toisen työntekijän kanssa, kunhan työn osuus pysyy samana. Lomittajan työhön eivät kuulu metsätyöt, rakennustyöt tai yrittäjän muihin elinkeinoihin liittyvät työt. Yrittäjillä on velvollisuus opastaa lomittaja tehtäviinsä ja huolehtia työturvallisuudesta sekä rehujen ja tarvikkeiden saatavuudesta. Yrittäjän on myös kerrottava lomittajalle, miten hänet tavoittaa loman aikana odottamattomien tilanteiden varalta.

Lomituksen tyypillisistä ongelmista Kolu mainitsee sellaiset karjatilat, joissa on myös yksittäisiä hevosia. Karjatiloihin keskittyneillä lomittajalla ei usein ole hevosenkäsittelytaitoja ja hevosia saatetaan jopa pelätä. Tähän ongelmaan Keuruun lomitusyksikkö aikoo pureutua ensi vuonna järjestettävällä koulutuksella, jossa karjalomittajille opetetaan hevosten peruskäsittelytaitoja. Hevoslomittajien saatavuutta erityisesti syrjäisemmille paikoille taas vaikeuttaa se, että lomittajilla itsellään on usein myös omia hevosia hoidettavana.

Arja Kolun päätettyä oman esityksensä oli yrittäjä Anne Korpisen vuoro kertoa omasta toiminnastaan. Korpinen kertoi tarjoavansa palvelua pääasiassa noin 50 km säteellä Vihtavuoresta mutta pidempien työkeikkojen yhteydessä matkat voivat olla pidempiäkin. Korpinen kertoi myös koulutus- ja työkokemuksestaan, johon kuuluu Laukaan ja Hankasalmen kuntien lomittajana toimiminen. Yhteistyö Hankasalmen lomitusyksikön kanssa jatkuukin myös yksityisyrittäjänä. Lisätietoa Anne Korpinen Ky:stä yrityksen kotisivuilta tai blogissa julkaistusta esittelystä.

Lomittajan vaitiolovelvollisuus ja eläinsuojeluasiat

Virallisen ohjelman päätyttyä osallistujien kesken syntyi vilkasta keskustelua. Keskustelua herätti erityisesti lomittajien aseman luottamuksellisuus suhteessa heidän velvollisuuteensa ilmoittaa mahdollisista eläinsuojelurikkomuksista. Arja Kolu totesi, että eläinsuojelulaki menee aina lomituspalvelulain ja vaitiolovelvollisuuden ohi ja lomittajalla on eettinen ja moraalinen velvollisuus tehdä ilmoitus kohtaamistaan rikkomuksista. Ongelmallista kuitenkin on, että joissain tapauksissa lomittaja voi kokea olonsa uhatuksi rikkomuksiin puuttuessaan ja kaikissa tapauksissa ilmoitus ei johda seuraamuksiin yrittäjälle. Epäselvissä tilanteissa lomittaja voi kääntyä esimiehensä puoleen ja keskustella hänen kanssaan luottamuksellisesti. Myös työturvallisuusrikkomuksista lomittajan on ilmoitettava välittömästi.

Vaitiolovelvollisuuteen liittyen tuli myös esille, että joissain tilanteissa lomittajan käyttöä vältellään siksi, että heidän kautta pelätään vuotavan yrityssalaisuuksia. Yksityisasioiden leviäminen lomittajan kautta on aiheellinen huoli ja vaitiolovelvollisuuden laajuus onkin epäselvä myös monille lomittajille. Maatalouslomittajan vaitiolovelvollisuuden toteutumista onkin hiljattain tutkittu Savonia-ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa valmistuneessa opinnäytetyössä. Osana Terhi Niskasen ja Joakim Pitkälän Haapaveden ja Iisalmen lomituspalveluyksiköille tekemää työtä “Vaitiolovelvollisuus maatalouslomittajien työssä” on laadittu opas maatalouslomittajille vaitiolovelvollisuuteen liittyvistä asioista. Tutkimukseen ja oppaaseen voitte tutustua ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.

Keuruun paikallisyksikön yhteystiedot:

Keuruun kaupunki
Lomituspalvelut
Multiantie 5
42700 KEURUU
Puhelinvaihde 0207 738738
Fax 014-771872
Sähköposti: etunimi.sukunimi@keuruu.fi

Hevosalalla turvallisuusasioiden huomioiminen on erityisen tärkeää, koska alalla toimitaan usein lasten ja nuorten kanssa. Hevonen on myös isokokoinen ja nopealiikkeinen, perusluonteeltaan arka saaliseläin, joka voi pelästyessään aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Turvallisuus onkin asiakastoiminnassa myös kilpailuvaltti, koska se vaikuttaa yrityksen kokonaisimagoon.

Tallitoiminnassa turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota monelta kannalta mutta tärkeintä on aina mahdollisten riskitilanteiden kartoitus ja ennaltaehkäisy, selkeät toimintasäännöt ja tieto siitä miten tulee toimia, jos vaaratilanne pääsee kaikesta huolimatta syntymään. Fyysisten olosuhteiden kuten käytössä olevien rakennusten, ulkoilualueiden sekä asianmukaisten työvälineiden ja turvavarusteiden ohella merkittävin turvallisuuteen vaikuttava tekijä ovatkin tallilla toimivat ihmiset.

Työntekijöiltä vaaditaan paitsi ammattitaitoa ja ensiapuosaamista myös vastuullista asennetta turvallisuusasioihin. Asiakkaita ja muita tallilla kävijöitä taas pitää ohjeistaa ja valvoa niin, että heidän toimintansa ei aiheita turvallisuusriskiä. Talliympäristö pitäisikin rakentaa niin, että ajoneuvojen, ihmisten ja hevosten käyttämät kulkureitit on merkitty selkeästi. Tilaa on myös varattava  pelastusajoneuvojen tai -helikopterin käyttöön hätätilanteiden varalle. Myös oikeiden hevosten valinnalla asiakaskäyttöön ja niiden hyvällä koulutuksella voidaan vaikuttaa turvallisuuteen.

Tallien turvallisuusasioita tutkittu

Hevostallien turvallisuutta on tutkittu Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa valmistuneessa opinnäytetyössä “Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus”.

Sanna Heikkilän laatimassa työssä on koottu kattava tietopaketti hevostalliyrittäjää koskevista ja hänen vastuullaan olevista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opinnäytetyöhön voi tutustua ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa.

Lisätietoa myös seuraavista linkeistä:

Mela: Hevosenhoito turvalliseksi-opas (.pdf)
Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi (.pdf)
Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli-opas (.pdf)
SRL Turvallisuus

Maanantaina 13.12 klo 10-12 on vuorossa viimeinen Työllistävä Hevonen –hankkeen järjestämistä ilmaisista tapahtumista. Lomitusinfotilaisuudessa Killerillä ovat mukana Keuruun lomituspäällikkö Arja Kolu ja yksityisiä lomituspalveluita tarjoava Anne Korpinen Vihtavuoresta.

Tilaisuus on hyödyllinen kaikille hevosalan yrittäjille, harrastetallin pitäjille tai hevostallin perustamista vasta suunnitteleville henkilöille, jotka haluavat välillä pitää lomaa hevosten hoidosta tai jotka haluavat tietoa vaihtoehdoista tilapäistyöntekijän palkkaamiselle.

Infotilaisuudessa myös ajankohtaista tietoa lomitusta koskevan lainsäädännön muutoksista, jotka tuovat lomitusoikeuden piiriin aiempaa pienemmät hevostilat.

Tervetuloa siis kaikki kiinnostuneet paikalle, tilaisuudessa myös kahvitarjoilu!

Itsenäisyyspäivänä on hyvä tilaisuus muistella itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ihmisten ohella Suomen ainoaa alkuperäishevosrotua Suomenhevosta. Suomenhevosella oli merkittävä rooli sekä sotatantereilla että sodan jälkeisessä jälleenrakentamistyössä, kuten projektityöntekijä Jaana Strömberg kertoo Killerin sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan Suomenhevosen kunniaksi.

Suomenhevosliitto ry

Yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat mm. hevosten hieronta-, hoito- ja liikutuspalvelut sekä hevostallien ja lypsytilojen lomitukset.

Yrittäjä Anne Korpinen omaa monipuolisen hevosalan koulutuksen ja työkokemuksen, jonka lisäksi hän opiskelee myös perinteistä kiinalaista lääketiedettä.

Yhteystiedot:

Anne Korpinen Ky
Vihtavuorentie 8
41330 Vihtavuori

Puh. 040-848 1265
Sähköp. anne.korpinen@gmail.com
http://www.annekorpinenky.fi/